Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on yksi rakkaimmista omistamistani kirjoista. Paikallisessa kirjakaupassa asioidessani myyjä huomasi kiinnostukseni japanilaisia kirjoja kohtaan, johdatti minut tämän kirjan ääreen ja suositteli sitä minulle. Nappasin kirjan mukaan muiden ostosteni sekaan ja kotiin päästyäni asettelin itseni mukavasti sohvalle. Aloitin lukemisen ja... olin heti koukussa!

"Saan idean, että lähden vuodeksi vuorotteluvapaalle. Saan idean, että lähden Japaniin tutkimaan Sei Shōnagonia, kirjoitan hänestä ja itsestäni, ja mikä älyttömintä, alan elää tämän toistaiseksi fiktiivisen dokumenttiprojektini mukaisesti."

 

Esittely

Kirja alkaa Kankimäen kertomuksesta omasta elämäntilanteestaan ja kyllästymisestään jokapäiväiseen oravanpyörään, jossa elämme. Elämä toistuu päivästä toiseen samanlaisena, jonka vuoksi irtiotto sekä oravanpyörästä irrottautuminen on enemmän kuin tervetullutta. Siispä Kankimäki päättää irtisanoutua päivätöistään, luopuu omasta asunnostaan, muuttaa tavaransa vanhempiensa ullakolle, hakee apurahoja kirjansa kirjoittamista varten ja lähtee kielitaidottomana Japaniin.

Kirjassa Kankimäki kertoo tutkimustyöstään ja kokemuksistaan Kiotossa, kun hän lähti jäljittämään ja tutkimaan Heian- kaudella elänyttä hovinaista, Sei Shōnagonia, jonka Kankimäki kokee vahvasti sielunsisarekseen. Kirjan alusta loppuun Kankimäki käykin tuttavalliseen sävyyn kuvitteellista keskustelua Shōnagonin kanssa ja vertailee omaa elämäänsä Shōnagonin elämään. Tarinaa siivittävät lainaukset Shōnagonin Heian- kaudella (vuodesta 794 vuoteen 1185)  kirjoittamasta Tyynynaluskirjasta, englanniksi Sei Shōnagon- The Pillow Book. 

 "Joku on repinyt kirjeen ja heittänyt sen pois. Kerätessään palaset sitä huomaa, että monet niistä voi sovittaa takaisin yhteen."

 

"Asioita, jotka ovat läheisiä, vaikka kaukana:

Paratiisi

Suhteet miehen ja naisen välillä."

 -Sei Shōnagon

Oma arvio

Aivan ensimmäisenä ihastuin kirjan nimeen ja kansikuvaan. Tämän jälkeen hurmaannuin Kankimäen kirjoitustyylistä ja tarinankerronnasta. Vietin monta iltapäivää kirja kädessäni tekstiin uppoutuneena ja kuvitellessani olevani itsekin keskellä Kioton upeita maisemia nauttimassa kupillisesta vihreää teetä. En malttanut laskea kirjaa kädestäni, niin hyvä se oli.

Ihastelin Kankimäen rohkeutta ja kykyä heittäytyä tuntemattomaan. Alkuun vieraalta tuntunut Japanin kulttuuri tulee Kankimäelle nopeasti tutuksi, Kioto alkaa tuntua kodilta ja uusia ystäviä löytyy matkan varrelta. Oli hurjaa lukea hänen kokemuksistaan paikan päällä Japanissa vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen, sen aiheuttaman tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuden aikana, kun kukaan ei tiennyt mitä tuleman pitää ja kannattaako, tai ylipäätään pystyykö, maasta poistumaan katastrofia turvaan.

Lainaukset Tyynynaluskirjasta ovat mukava ja mielenkiintoinen lisä kirjaan. Minusta oli hassua ja hieman lohdullistakin huomata, kuinka jotkut Shōnagonin 1000- luvulla havainnoimista asioista eivät ole muuttuneet yhtään vuosisatojen kuluessa. En ollut ennen kuullutkaan Sei Shōnagonista, mutta Kankimäen kirjan luettuani minun oli pakko saada käsiini Tyynynaluskirjan englanninkielinen versio Sei Shōnagon - The Pillow Book. Sittemmin olen tutustunut myös muiden Heian- kaudella eläneiden hovinaisten tuotoksiin.

"Otan esiin päiväkirjani ja muistiinpanoni. Sitten käännän katseeni, ja siinä matalalla sohvalla vinon katon alla olet sinä, Sei. Pitkät mustat hiuksesi aaltoilevat ympärilläsi ja kimonosi peittää lattiaa kuin myrskyisä meri. Katsot minua ja hymyilet."

 

Minusta oli virkistävää lukea kirjaa, joka ei etene perinteisen romaanin tyyliin vaan tarinankerronta on enemmänkin keskusteleva ja osittain päiväkirjamainen. Lukijalle tulee olo kuin hän olisi mukana Kankimäen ja Sein yhteisellä matkalla.

Loppusanat

Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on Mia Kankimäen ylistys sielunsisarelleen. Sei on lopputuloksesta varmasti ylpeä.

Kirjaa lukiessa kaukokaipuu Kiotoon on taattu.